Ärräpäitä ja verisiä sormenpäitä

Sen siitä sitten saa kun alkaa pelaamaan siemenhelmien, delicoiden ja neulan kanssa. Sormenpäät hellänä neulanpistoista ja katkenneita neuloja, mutta voi että hermo lepää ja kaunista tulee.
Seuraavat kaksi riipusta menevät lapsukaisen opettajille. Molempiin olen mallit löytänyt ranskalaisen helmifoorumin kautta.

Sitten ne ärräpäät ja veriset sormenpäät ;) . Tässä niihin syyllinen.
Herringbone-pistolla ranneke jota koristaa lucitekukat. Minulla oli hieman liian paksu neula ja se neula tuppasi rikkomaan helmiä, kun joistain helmistä piti mennä useamman kuin kaksi kertaa läpi. Koru on kyllä vaivan arvoinen. Malli löytyy jälleen Lisa Kan: Bead Romantiques-kirjasta.

Kello

Tavitsin kellon, rannekelloa en oikein osaa pitää, kaulakelloa harkitsin, mutta sen pitäisi olla sitten vähän pidemmässä nauhassa ja arkikäytössä se ei oikein käy, joten päädyin vyölenkkiin ripustettavaan malliin. Kellotaulu on vanhasta rannekellosta, josta napsahti vaijeri poikki. Tuo lukko tietysti saisi mielellään olla kuparin värinen mutta ei taida löytyä mistään sellaista.

Kerta kiellon päälle

Juu muuttoa pitäis tehdä pikkuhiljaa, mutta eihän nyt pieni siemenhelmityö mitään haittaa..eihän?

Tuolla Primates-foorumilla meillä on teemana kevät, eihän tämä nyt mikään kevään kukka ole mutta edellispäivänä katselin talomme edessä kasvavia mökinruusuja ja on niissä jo isot lehdenalut, kauniin hennon vaaleanpunaisia kukkia ja hentoa ruusun tuoksua jään kaipaamaan, kun täältä muutamme. Toisaalta, voisin kyllä hieman siirtää uuteen kotiin tuota ruusua.

Mutta... itse koru sitten.
Rinkuloita tehtynä peyotetekniikalla siemenhelmistä, nuo vaalean punaiset ovat 15/o kokoisia ja vihreät 11/o. Noista muotoutui sitten 'Mökinruusu' -rintakoru. Neula pitää vielä kiinnittää. Hankala kuvattava, luonnossa kauniimpi :D